Rakkaudella...

11# Kun oli aika luovuttaa (20.5.2020)

Koko alkuvuosi on ollut kauheaa myllerrystä, enkä ole siksi kirjoittanut mitään pitkään aikaan.

Mutta nyt, just nyt, minulle tuli tunne, että on ihan pakko "oksentaa" tekstiä ulos.

Istun yksin kodissani, minun omassa kodissani. Juuri näin, ei sen pitänyt olla minun koti, vaan meidän. Mutta tähän on tultu.

Opin lopputalvesta sen, koska on oikeasti oikea aika päästää irti ja luovuttaa. Ei ole heikkoutta niin tehdä, vaan viisautta. Annoin vuoden kestäneelle suhteellemme aivan kaiken ja liikaa. Onneksi ymmärsin itse missä se rajaa menee ja tein vaikean ratkaisun ja lopetin suhteen. Jos suhteemme olisi vielä jatkunut, olisin kuollut siinä henkisesti. Mutta pystyn nyt jälkikäteen sanomaan rehellisesti, että kaikkeni tein ja annoin. Se ei riittänyt sille toiselle ja minun oli pakko mennä.

Hyvän, tasapainoisen ja toimivan parisuhteen perusta on kunnioitus ja luottamus. Kumpikaan osapuoli ei ole johtaja ja toinen alamainen. Jokaisessa parisuhteessa joudutaan tekemään kompromissejä ja myötäilemään toista vuorotellen. Hyvässä suhteessa puhutaan avoimesti ja käsitellään asiat yhdessä, saman pöydän ääressä. Toimivassa parisuhteessa otetaan molempien tarpeet huomioon tasapuolisesti. 

Hyvässä ja toimivassa parisuhteessa ennakoidaan, opetellaan ajattelemaan asioita kumppanin kannalta. Eli asetutaan sen oman kumppanin asemaan. On perusluonteesta kiinni, osaako ja haluaako ajatella asioita toisen näkökannasta. Tämä on toisen tuntemista ja kaikki lähtee avoimuudesta ja rakkaudesta.

Nyt kun kesä on ihan aluillaan ja hengitän vapaasti, tunnen suurta iloa ja onnea. Selvisin ja olen vahvempi, kuin ikinä ennen. Olen oppinut miten siinä parisuhteessa oikeasti pitää olla ja toista kohdella. Olen oppinut elämästä niin paljon uutta.

Ja sitten se syy, miksi on niin hemmetin ihanaa olla just nyt: mies... Jep jep.  Eli juuri kun lanseerasin kaveripiirissä #sinkkukesä2020 alkaneeksi  ja aijoimme viettää villin vapun, mun vappuheilasta tulikin pysyvä elementti elämääni. Tai oikeastaan juttumme tämän gorillan kanssa alkoi jo ennen vappua.

Kun olimme tunteneet viikon, huomasin ihastuneeni ja jouduin pysähtymään. Minun oli pakko hetki miettiä, olenko valmis uuteen suhteeseen. Mutta annoin sille tunteelle vallan ja luvan viedä. Enkä ole katunut kertaakaan.

Et koskaan voi tietää kuinka kauan suhde kestää, se voi olla viikon, vuoden, loppuelämän tai jotain siltä väliltä. Ota riski ja anna mennä. Ei ole mitään menetettävää.

Jokainen suhde opettaa meille elämää ja elämästä. Älkää katuko niitä menneitä suhteita, vaan ammentakaa niistä jokaisesta asioita tulevaan, jotta kasvatte ihmisenä ja olette viisaampia.

Rakkaudella teidän

                                                  Eve 💋

 

PS: Elämä on elämistä varten. Tee virheitä ja erehdy, mutta opi niistä kerrasta, älä toista.

 


Ennen kuin tuomitset minut, astu kenkiini ja kävele elämää, jota elän ja jos pääset yhtä pitkälle kuin minä, voit ehkä nähdä kuinka vahva todella olen.